Oppiva organisaatio – koulu?

Oppivan organisaation periaatteet ovat viime vuosina olleet keskeinen tapa korostaa organisaatioiden kehittämistä ja kehittymistä. Se on saanut myönteisen vastaanoton sekä tutkijoiden, että kehittäjien piirissä. Sen katsotaan tuovan myönteisen vaihtoehdon hierarkkisten ja byrokraattisten organisaatioiden aiheuttamiin ongelmiin. Perusajatus on, että nykyisessä voimakkaasti muuttuvassa työelämässä vain oppiva organisaatio säilyy hengissä ja on kilpailukykyinen. (Lindström, 2002, 53.)

Miten tämä sitten liittyy kouluun ja omaan työhöni? Kuten tiedätte, olen päivätöissä koulussa, tarkemmin lukiossa ja vielä tarkemmin Ylöjärvellä. Mitäpä sitä salaamaan, se on kaikkien helppo googlettaa muutamassa minuutissa. No, meidän koulumme voisi olla malli esimerkki oppivasta organisaatiosta koulun tasolla. Koska sijaitsemme Tampereen naapurikunnassa, täytyy meidän olla kilpailukykyisiä verratuna Tampereen houkutuksiin.

Ja mehän olemme! Tänä syksynä pyöritimme viidettä kertaa keksimämme Tiimijakson (lue lisää koulun omasta blogista) ja aloitimme valtakunnallisena yritäjyyslukiona. Kumpaakaan näistä ei olisi voinut tapahtua, ellemme olisi rohkeita ja oppivia. Elleivät meidän opettajamme olisi valmiita jatkuvaan muutokseen.

Jatkuva muutos vaatii myös yksilöltä paljon. Työ on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Työn luonne muuttuu yksikertaisista tehtävistä moniulotteiseen, prosessimaiseen työhän. Ylhäältä tuleva kontrolli vähenee ja yksilön oman vastuunoton merkitys kasvaa. Peräänkuulutetaan yrittäjämäistä työotetta, esimiehen toimiessa enemmän valmentajana kuin työnjohtajana. (Sydänmaanlakka, 2007, 27)

Muutosten hallintaan ja kehittymiseen pyrkivässä organisaatiossa yksilöt ovat keskeisessä asemassa muutoksen tekijöinä, näin ollen johdon ja esimiehen on todella ymmärrettävä yksilöiden oppimisen arvo ja opeteltava johtamaan alaisiaan oppivina yksilöinä. Johtaminen kattaa kaikki ne toimenpiteet, joilla alaisia autetaan onnistumaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. yksilön perusluonteen ymmärtäminen, yhteinen tavoitteenasettelu, motivaatioperustan rakentaminen, oppimisen esteiden analysointi ja poistaminen, oppimisen keinojen valinta ja arviointi. (Moilanen, 2001, 123)

Seuraavat postaukset jatkavat tätä samaa teemaa: Miten yksilö toimii, jotta organisaatio oppii? Miten tiimi toimii, jotta organisaatio oppii?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s