Mitä tiimiorganisaatiolla tarkoitetaan?

Tiimiorganisaation johtaminen

Organisaatioista puhuttaessa on tapana ja tarkoituksenmukaista erottaa toisistaan sen rakenne ja toimintaprosessit. Organisaatiorakenteen katsotaan tavallisesti muodostuvan seuraavista osatekijöistä: tehtävärakenne, raportointi- ja ohjaussuhteet sekä koordinointijärjestelmät. Rakennemielessä organisaatioita kuvataankin usein nk. organisaatiokaaviolla. (Vanhala 2002,188) Tiimiorganisaatioita voitaisiin kuvata esim. verkosto-organisaationa tai verkko-organisaationa (Vanhala 2002,192; Helakorpi 1996,97), jolloin perinteisestä hierakisesta pyramidimallista on siirrytty verkkomalliin.

Tiimiorganisaatio pitääkin sisällään fokuksen muuttumisen organisaatiossa, hierarkisesta ajattelusta prosessiajatteluun. Kyseessä on siis lähinnä toimintamalli organisaatiossa. (Vanhala 2002,210)

Perinteisen hierarkisen organisaation on koettu johtavan epäluottamukseen ja haluttomuuteen ottaa riskejä, yksiköiden väliseen kilpailuun, johdolle keskittyneeseen päätöksentekoon sekä lisääntyneeseen riippuvuuteen johdosta ja esimiehistä. (Sarala 2000,16) Koska tiimiorganisaatiossa on usein purettu juuri väliportaan hierarkiatasoja, jäljelle jää organisaation koosta ja toiminnasta riippuen ylin johto ja tiimit.

Koulu tiimiorganisaationa?

Perinteisesti koulua on johdettu hyvinkin hierarkisesti. Kuntaorganisaatio kaiken kaikkiaan on mielestäni hierarkinen organisaatio, jossa yksittäisillä osastoilla ei juurikaan ole todellista valtaa päättää omista asioistaan. Kouluissa on yleensä yksi tai kaksi rehtoria, jotka viime kädessä päättävät asiat. Valta ja vastuu on yksin heillä, edes opettajankokouksella ei ole mitään todellista päätösvaltaa. Opettajista on saatettu koota ”tiimejä”, mutta näille on yleensä ylhäältä annettu tehtävä ja taloudellinen resurssi, joskus jopa tapa, jolla tehtävät tulee suorittaa. Vaikka kouluyhteisöissä puhutaan tiimeistä, ei kyseessä useinkaan ole oikea tiimiorganisaatio, vaan enemmänkin hierarkinen organisaatio, jossa on erilaisia työryhmiä.

Jotta tiimityöskentely olisi tehokasta ja tiimeistä kehittyisi edellä mainittuja hyvin toimivia, huipputiimejä, johtamisen laadun täytyy olla korkea. Tiimien johtaminen ei ole käskemistä, eikä valvontaa vaan valmentamista ja valtuuttamista. (Helakorpi 1996,107)

Tiimityöskentelyyn liitetään termit osallistuva johtaminen ja jaettu vastuu. Katzenbach ja Smith (2003) tiivistävät tiimin johtajan keskeiset tehtävät seuraavaan kuuteen kohtaan:

  1. Pidä päämäärä tavoitteet ja toimintamallit asianmukaisina ja mielekkäinä
  2. Kasvata sitoutumista ja luottamusta
  3. Vahvista tiimiläisten taitotasoa ja taitojen monimuotoisuutta
  4. Hoida suhteita ulkopuolisiin ja raivaa tieltä esteet
  5. Tarjoa kaikille mahdollisuuksia
  6. Työskentele aidosti tiimissä

Huuskon (2007) tiimityötaidoista esille nostamat vuorovaikutustaidot ovat erityisen tärkeitä, kun tiimi itse toimii työnjohtajana. Näistä vuorovaikutustaidoista erityisesti vastuunottokyky, organisointikyky ja johtamistaidot nousevat keskiöön.

Meidän koulussa opettajatiimin toimintaa on harjoiteltu viiden syksyn ajan. Sen lisäksi, että toimimme opettajatiiminä toteuttaen tiimijakson, on meillä jokaisella opettajalla ”valmennettavanamme” tuolla jaksolla myös omia tiimejä, joiden tiiminjohtajina me toimimme. Keskeisiä tehtäviämme ovat seuraavat:

Tiimiohjaus pitää sisällään juurikin tavoitteiden asettelua yhdessä tiimin kanssa, tiimin sitoutumisen sparrausta ja tiimiläisten vahvuuksien esille nostamista. Tiimityöskentely on haastavaa sekä opettajille itselleen, että meidän nuorille lukiolaisille. Palaan tiimiopettajuuteen vielä myöhemmin omassa postauksessa.

Mikäli kouluissa haluttaisiin viedä tiimiorganisaatiomallia eteenpäin ja kehittää tällä tavoin koulua työyhteisönä, täytyisi seuraavien menestyksellisten tiimiorganisoidun koulun ominaispiirteiden olla kunnossa:

  1. Tarvittavat päätökset voidaan tehdä asianomaisella organisaatiolla ja kullakin tasolla on oma johtamisjärjestelmänsä.
  2. Erikoistehtäviin voidaan nimetä asian parhaiten osaavat opettajat ja jokaisella opettajalla on monipuolinen työ.
  3. Monipuoliseen työhön kuuluu opetuksen suunnittelua, opetusta, kehittämisprojekteja, edustustehtäviä ja omaan jatkokouluttautumiseen liittyviä tehtäviä.
  4. Lisäksi vuorovaikutuksen täytyy tapahtua vapaasti ja joustavasti kaikkien kouluorganisaation osapuolten välillä.

Kun tavoitteena on opetuksen jatkuva kehittäminen, näillä keinoin koulusta kehittyy systeemi, joka on avoin, orgaaninen ja moniarvoinen. (Helakorpi 1996, 155)