Oppiva organisaatio – koulu?

Oppivan organisaation periaatteet ovat viime vuosina olleet keskeinen tapa korostaa organisaatioiden kehittämistä ja kehittymistä. Se on saanut myönteisen vastaanoton sekä tutkijoiden, että kehittäjien piirissä. Sen katsotaan tuovan myönteisen vaihtoehdon hierarkkisten ja byrokraattisten organisaatioiden aiheuttamiin ongelmiin. Perusajatus on, että nykyisessä voimakkaasti muuttuvassa työelämässä vain oppiva organisaatio säilyy hengissä ja on kilpailukykyinen. (Lindström, 2002, 53.)

Miten tämä sitten liittyy kouluun ja omaan työhöni? Kuten tiedätte, olen päivätöissä koulussa, tarkemmin lukiossa ja vielä tarkemmin Ylöjärvellä. Mitäpä sitä salaamaan, se on kaikkien helppo googlettaa muutamassa minuutissa. No, meidän koulumme voisi olla malli esimerkki oppivasta organisaatiosta koulun tasolla. Koska sijaitsemme Tampereen naapurikunnassa, täytyy meidän olla kilpailukykyisiä verratuna Tampereen houkutuksiin.

Ja mehän olemme! Tänä syksynä pyöritimme viidettä kertaa keksimämme Tiimijakson (lue lisää koulun omasta blogista) ja aloitimme valtakunnallisena yritäjyyslukiona. Kumpaakaan näistä ei olisi voinut tapahtua, ellemme olisi rohkeita ja oppivia. Elleivät meidän opettajamme olisi valmiita jatkuvaan muutokseen.

Jatkuva muutos vaatii myös yksilöltä paljon. Työ on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä. Työn luonne muuttuu yksikertaisista tehtävistä moniulotteiseen, prosessimaiseen työhän. Ylhäältä tuleva kontrolli vähenee ja yksilön oman vastuunoton merkitys kasvaa. Peräänkuulutetaan yrittäjämäistä työotetta, esimiehen toimiessa enemmän valmentajana kuin työnjohtajana. (Sydänmaanlakka, 2007, 27)

Muutosten hallintaan ja kehittymiseen pyrkivässä organisaatiossa yksilöt ovat keskeisessä asemassa muutoksen tekijöinä, näin ollen johdon ja esimiehen on todella ymmärrettävä yksilöiden oppimisen arvo ja opeteltava johtamaan alaisiaan oppivina yksilöinä. Johtaminen kattaa kaikki ne toimenpiteet, joilla alaisia autetaan onnistumaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm. yksilön perusluonteen ymmärtäminen, yhteinen tavoitteenasettelu, motivaatioperustan rakentaminen, oppimisen esteiden analysointi ja poistaminen, oppimisen keinojen valinta ja arviointi. (Moilanen, 2001, 123)

Seuraavat postaukset jatkavat tätä samaa teemaa: Miten yksilö toimii, jotta organisaatio oppii? Miten tiimi toimii, jotta organisaatio oppii?

A list of reflective questions to use with your team

When working with your team, its necessary for you to reflect on your work regularly. Here is a list of reflective questions you can use:

A list of Reflective questions

Answer the questions first by yourself. Then share your answers with the team, do you agree or disagree?

Can you state the purpose of this group as well as the routines and procedures?
Do people on the team know who you are and what you have to offer?
Do you feel like a valued member of the team with equal voice?

Are you clear on why you are a member of this team and what part you play?
Do you feel that someone needs to tell the team what to do?
Is there confusion about goals, roles, timelines, or tasks?

Are there disagreements within or outside of meeting times?
Are people choosing sides or forming cliques?
Are some people just doing their own thing?

Is there intolerance for different opinions?
Is leadership shared among members?
Is the team focused on the quality of their work and communication?

Do people trust each other?
Are you honest with your team members?
Does the dialogue follow the guidelines of voicing, listening, suspending and respecting?

Are you proud of the quality of work your team produces?
Is the team analyzing their work and learning from their mistakes?
Is the team dedicated to helping each other learn and grow?

Are conflicts handled in respectful and helpful ways?
Are you celebrating your success regularly?

a list of Reflective questions

Professional learning community (PLC)

The term professional learning community is used in various ways. It can be used to describe every possible action that takes place in the field of education, as long as multiple persons are involved. It can refer to a grade level teaching team, a school committee, a department in a school, a whole school district, a national professional association, and so on. This is probably the most common form of collaboration or team work in all the schools around the world.

In my school we use teams for two different purposes. First, we have teams that organize the everyday life in school. One team that takes care of all the events we have, one team to organize PD events and materials for our teachers (I belong to this team and will write about it more later on), one team to take care of our international collaboration projects with European schools, one team to take care of the emotional well-being of students and personnel, and so on.

Second, we form a team to plan and execute the team-based learning unit that we have every year. We start the forming of the teacher team in the spring. The team usually consists of 5 teachers from different academic fields. One of the goals of the unit is to give the students possibilities to work on cross-curricular topics. The planning of the unit starts with setting the goals and common values. This phase usually takes a lot of time, because the teachers have to familiarize themselves with all the curriculums for the different subjects and then set COMMON goals. Sometimes it helps if the team decides on different roles to help goal setting. Here is one example of a handout you can use:

Roles handout

2016-02-25 07.11.13

Richard DuFour in his book Learning by Doing (2006),  introduces some principles that should be applied when talking about professional learning communities.

1. The very core of a PLC is the focus and the commitment to the learning of all students. To be able to do this the members of the PLC must have a clear vision what the values and visions of the organization are. The assumption is that if the organization wants to become better in helping the students learn, the teachers must also be learners.

2. Collaborative teams that are working towards a common goal form the PLC. The team members work interdependently to ensure learning for all. Collaboration is a way to get to the results. “In a PLC, collaboration represents a systematic process in which teachers work together interdependently in order to impact their classroom practice in ways that will lead to better results for their students, for their team, and for their school.”

3. The teams are action orientated and engage in collective inquiry. They are interested in both best practices in learning as well as teaching. They understand that the most powerful learning involves action. Learning by doing develops a deeper understanding than just learning by reading or thinking. Teams are also constantly searching for better ways and do not settle for status quo. They implement new ideas and strategies, analyze change and apply knowledge for continuous improvement.

4. Finally, the members of PLC teams understand that their work must be continuously assessed. Ongoing assessment of the concrete results helps the teams to develop and improve.

 

 

 

 

Team based learning and my school

The learning in the Finnish high school has previously had a strong focus on the individuals and the Matriculation Examination. Learning and teaching have both been lonely jobs. Today, there is a change towards more collaborative methods, but the change is slow.

In fall 2016 the schools in Finland started to work with the new core curriculum, and we were definitely taking a step into a new direction. The new core curriculum emphasizes co-operation, student-centered methods, problem-based approaches and the use of technology. But, the students are still too often educated into a system where they are told what to learn, how to learn and when to learn. I want to teach the students to take responsibility of their own studying as a way to become more aware of themselves as learners. I strongly believe that when students “own” their own learning, learning becomes more meaningful and interesting.

In my school, we have experimented with team-based learning (TBL) for four years. Our goal is to develop a learning environment, where the teachers more or less “coach” the students in their studies. We focus on personalized learning environments and we do it together. Teachers work as a team to plan, execute and assess learning. We use problem-based and phenomenon-based methods and students also work in teams.

Our next collaboratively planned unit for our freshmen class will start in two weeks (October 1st). In the unit we’ll combine 5 subjects: Two languages English and Finnish (students’ mother tongue), Social Studies, Sports and Student counselling. There are six teachers who plan, execute and assess the unit. I will write more about the planning and also the execution later on, so don’t forget to subscribe to get the new posts! If you are in Facebook, I’ll share there photos and videos from the unit so join my community there as well.

IMG_3067
One of the first planning sessions last spring

Eleven facts about Finnish education

This post is a very brief introduction to Finnish education. I chose 11 facts which I feel describe our system the best. Later on I’ll write more about our schools and especially about collaboration, but this is to get you acquainted.

One of the basic principles of Finnish education is that all people must have equal access to high-quality education. The same educational opportunities should be available to all citizens irrespective of their ethnic origin, age, wealth or where they live. We have very few private schools and they actually follow the same core curriculum as state schools.

1. In Finland education is free at all levels from pre-primary to higher education. Even the few private schools are publicly funded. After grades 1-9 students usually have to buy their books, laptops and other materials themselves, but there are no tuition fees.

2. Every student has the right to educational support and we think that the potential of each student should be maximized. Therefore, educational guidance is seen as essential. Guidance and counselling are seen as part of evert teacher’s job.

3. Special needs education is generally provided in conjunction with mainstream education. Every student has the right to general support.

4. The Finnish education system has no dead-ends. Students can always continue their studies to higher level, no matter what choices they have made earlier.

education_system_in_finland_fwl-1
Photo: Finnish National Agency of Education

 

5. Most education is publicly funded and the responsibility for educational funding is divided between the state and the local authorities.

6. The national education administration is organized at two levels. On the state level: Ministry of Education and Culture. and The Finnish National Agency of Education. On the local level: municipalities or joint municipal authorities.

7. Educational autonomy is high at all levels Education providers are responsible for practical teaching arrangements as well as the effectiveness and quality of their education.

8. Teachers have pedagogical autonomy. They can decide themselves the methods of teaching as well as textbooks and materials.

9. Quality assurance is based on steering instead of controlling In Finland school inspections were abolished in the early 1990s.

10. Teaching is an attractive career choice in Finland. Thus, the teacher education institutions can select those applicants most suitable for the teaching profession.

11. Teachers in basic and general upper secondary education are required to hold a Master’s degree.

 

Source of the facts: Finnish National Agency of Education

Integrated curricula

According to Pawan and Ward (2007) Integrated curricula consists of various subjects so that the content in each is continued, supported, and reiterated across the subjects.

The reasons to include integrated curriculum at the middle school and high school levels include the fact that an integrated curriculum takes advantage of an age and a period of curiosity and exploration. It helps maintain curriculum pressure across subject areas and it can help students experience unsegregated content instruction. All of the subjects have an equal importance.

There are many possibilities for curricula integration. In the following figure there are examples of five levels of curricula integration.

Integrated curriculum

(Adapted from Pawan and Ward, original source: Lake, 1994)

Successful teacher collaboration in integrated curriculum is premised on the following factors: assertive and continued administrative support, strong collaborative foundation, establishment of informal communities of practice, utilization of successful strategies that are teacher generated, and informed selection of teacher leaders. Cross-curricular collaboration brings together teachers from different subject areas to plan and execute collaboration in the classroom.

To read more Publications by Dr. Faridah Pawan.

Why collaboration?

This site started last fall as a Fulbright project and my focus then was teacher collaboration, hence the name! I’m a great believer in collaboration of all sorts.

The reason we need teacher collaboration is to give the students quality education and working together as a team ensures just that. At the same time we also need to teach the students how to collaborate. .

I will be writing about Finnish schools, our education in general, collaboration, co-teaching, co-operation, co-planning and everything else I think is relevant (and sometimes not). As I work in a high school, my examples might often come from secondary education, but as I mention on my welcome-page, I regularly meet other teachers as well.

2016-11-28 18.31.12

Tiimijakson tiimien muodostaminen

Nyt on vajaa viikko opiskeltu tiimeissä, jotka viime viikon leirillä muodostettiin. Miten näihin kokoonpanoihin päädyttiin?

IMG_1220

 

Tiimin voima on niissä erilaisissa persoonissa, joista tiimi koostuu. Hyvässä tiimissä on erilaisia jäseniä ja he täydentävät sopivasti toisiaan. Meillä oli siis noin 140 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, jotka piti jakaa sopiviin tiimeihin. Opiskelutiimissä olisi hyvä olla 5-7 henkilöä, jotta kaikille riittää tekemistä, eikä mahdollisille ”peesailijoille” ole tilaa.

Käytännön syistä päädyimme siihen, että kukin ohjausryhmä 14A-14E jaetaan tiimeihin. Kuhunkin luokkaan tuli 5 tiimiä ja näihin 5-6 jäsentä jokaiseen. Tiimiopettajilla on siis pääsääntöisesti 5 tiimiä ohjattavanaan jakson ajan.

Ensimmäiseksi teetimme opiskelijoilla Belbinin tiimiroolitestin. Testissä tulokseksi tulee jokin yhdeksästä tiimiroolista tai yhdistelmä näistä. Toimintaorientoituneita rooleja ovat takoja, tekijä ja viimeistelijä. Ihmisorientoituneita rooleja taas ovat kokooja, diplomaatti ja tiedustelija, sekä ajatteluorientoituneita rooleja keksijä, arvioija ja asiantuntija.

Käytännössä suurin osa opiskelijoista osoittautui joko tekijöiksi tai diplomaateiksi. Tekijät ovat ahkeria ja vastuuntuntoisia toteuttajia, diplomaatit taas joustavia sovittelijoita. Hyvin vähän löytyi keksijöitä, arvioijia tai viimeistelijöitä.

Hieman ongelmia tuotti päätöksemme jakaa opiskelijat tiimeihin ohjausryhmän sisällä, sillä roolit eivät tietenkään jakaantuneet tasaisesti joka ryhmään. Yhdellä saattoi olla porukassa 15 diplomaattia ja sekalainen seurakunta muita.

Seuraavaksi otimme selville opiskelijoiden tulokoulut. Päätimme nimittäin yrittää vältellä sitä, että kaverukset joutuvat / pääsevät samaan tiimiin. Onnemme on, että meidän lukioon tullaan useammasta yläkoulusta ja näin ollen tämä osio ei tuottanut suuria vaikeuksia. Opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella tämä toimi hyvin. Kenelläkään ei taida se paras kaveri olla samassa tiimissä.

No miten homma on lähtenyt käyntiin? Tiimit näyttäisivät päässeen hyvin alkuun. Suurin osa tiimeistä on jo täydessä työn touhussa, laskevat fysiikkaa, tekevät avaruusaiheisia uutislähetyksiä suomeksi ja englanniksi, kirjoittavat elokuva-arvostelua, tms. Joillain tiimeillä alkulämmittelyyn näyttäisi menevän hieman enemmän aikaa ja he tarvitsevat tiimiopettajan tukea enemmän, mutta yksikään tiimi ei vaikuta toimimattomalta.

Tämä postaus julkaistu myös Ylöjärven lukion Tiimijaksoblogissa.

Tiimijakso Ylöjärven lukiossa

IMG_1218

Talvella saamamme idea on vihdoin tulossa todeksi. Olemme keväästä asti suunnitellet yhden jakson pituista tiimijaksoa kaikille koulumme ykkösille. Idea lähti viime joululomalla, kun törmäsin Jyväskylän seudulla käynnissä oleeseen tiimilukiohankkeeseen. Koska olin aloittelemassa tiimivalmentajaopintojani, kolahti ajatus tiimioppimisen tuomisesta lukioon oikein kovasti. Löimme koulumme oppimisympäristötyöryhmässä viisaat päämme yhteen ja päätimme esitellä ideamme rehtorille. Ja hyvin kävi, saimme luvan toteuttaa kokonaisen jakson 140 opiskelijalle. Ja nyt se on kohta täällä. Olemme perustaneet tiimijaksolle blogin, jos kiinnostuit käy lukemassa lisää:

Ylöjärven lukion tiimijakso

Miten tiimi oppii?

Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin. Ryhmä kokee olevansa myös yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach ja Smith 1993)

Tässä postauksessa en lähde paneutumaan tiimien muodostamiseen tai tiimien johtamiseen, vaan keskityn ihan lyhyesti siihen, mitä lukemassani kirjallisuudessa sanotaan tiimien oppimisesta. En myöskään ota kantaa siihen, onko tiimiorganisaatio hyvä vai huono. Pidän kuitenkin omaa oppimisnäkemystäni jollain tavalla sosiokonstruktivisena ja tästä syystä näen ryhmässä oppimisessa, tiimioppimisessa, erittäin suuria mahdollisuuksia.

Tiimioppiminen on prosessi, jossa tiimi hankkii uusia tietoja, asenteita, kokemuksia ja kontakteja, jotka johtavat muutoksiin tiimin toiminnassa. Tiimin oppimiskehä voidaan esittää seuraavasti:

tiimin oppimiskehä

Tiimityöskentelyssä lähtökohtana on yhteisen ymmärryksen luominen. Peter Senge käyttää termiä ”dialogue” eli dialogi. Kaikki alkaa siis tiimin yhteisellä keskustelulla, jossa tarkoituksena on löytää tiimin yhteinen ymmärrys. Missä olemme? mihin olemme menossa? mikä on päämäärämme? mitä vahvuuksia ja mitä heikkouksia meillä on? Tiimillä pitää siis olla yhteinen ”kieli”, jolla keskustellaan. Kuten tiimimääritelmässä todetaan, tiimillä on yhteinen päämäärä. Tämän kirkastamiseksi tarvitaan keskustelua.

Tiimin oppimisen edellytyksenä siis on, että tiimillä on yhteiset tavoitteet, toimintamallit ja jaettu vastuu. Olennaista on myös tiimin hyvä ryhmähenki. Tiimin oppiminen tarkoittaa sitä, miten hyvin tiimi kykenee yhdistämään yksittäisten jäsentensä osaamista. Tiimin osaaminen ei siis ole vain yksittäisten jäsentensä summa, vaan enemmän.

Toiminnan jälkeen tiimin on tärkeää arvioida toimintaansa pystyäkseen parantamaan tuloksiaan. Tiimityöskentelyn arviointi voi keskittyä tavoitteiden määrittelyyn, tulosten arviointiin, työnjakokysymyksiin ja tiimin toimivuuden arviointiin. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna mm. seuraavaa listaa arvioitavista asioista:

1. jäsenet, tiimissä tarvittava osaaminen
2. tarkoitus ja tavoitteet
3. toimittajat ja asiakkaat
4. toimintaedellytykset ja avaintehtävät
5. ohjaus ja pelisäännöt
6. onnistumisen mittarit ja kehityssuunnitelma
Kaiken kaikkiaan minusta juurikin tuo palauteen merkitys korostuu tiimityöskentelyssä. Mitä enemmän opittavaa on, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten oppiminen sujuu. Hyvä oppija tuntee ja tietää itsensä, oman työnsä ja pystyy ottamaan opiksi erilaisista asioista ja tilanteista. Tämä sama pätee siten myös tiimityöhön. Hyvä tiimi tuntee itsensä, oman työnsä ja ottaa opiksi.

(Tämä teksti on osa opintoihini liittyvää esseetä)