Oppiva organisaatio ja tiimin oppiminen

Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin. Ryhmä kokee olevansa myös yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach ja Smith 1993, 53) Sekä Senge (1993, 10), että Sydänmaanlakka (2007, 51) kokevat, että oppiva tiimi on oppivan organisaation perusyksikkö. Senge menee jopa niin pitkälle, että hän väittää, että mikäli tiimi ei opi, ei organisaatiokaan opi.

Tässä postauksessa en vielä lähde paneutumaan tiimien muodostamiseen tai tiimien johtamiseen, vaan keskityn siihen, mitä lukemassani kirjallisuudessa sanotaan tiimien oppimisesta. En myöskään ota kantaa siihen, onko tiimiorganisaatio hyvä vai huono. Pidän kuitenkin omaa oppimisnäkemystäni jollain tavalla sosiokonstruktivisena ja tästä syystä näen ryhmässä oppimisessa, tiimioppimisessa, erittäin suuria mahdollisuuksia.

Tiimioppiminen on prosessi, jossa tiimi hankkii uusia tietoja, asenteita, kokemuksia ja kontakteja, jotka johtavat muutoksiin tiimin toiminnassa. Tiimin oppimiskehä voidaan esittää seuraavasti:

Tiimityöskentelyssä lähtökohtana on yhteisen ymmärryksen luominen. Senge (1993, 10) käyttää Isaacsin termiä ”dialogue” eli dialogi (tästä lisää myöhemmin). Kaikki alkaa siis tiimin yhteisellä keskustelulla, jossa tarkoituksena on löytää tiimin yhteinen ymmärrys. Missä olemme? mihin olemme menossa? mikä on päämäärämme? mitä vahvuuksia ja mitä heikkouksia meillä on? Tiimillä pitää siis olla yhteinen ”kieli”, jolla keskustellaan. Kuten tiimimääritelmässä todetaan, tiimillä on yhteinen päämäärä. Tämän kirkastamiseksi tarvitaan keskustelua.

Tiimin oppimisen edellytyksenä siis on, että tiimillä on yhteiset tavoitteet, toimintamallit ja jaettu vastuu. Olennaista on myös tiimin hyvä ryhmähenki. Tiimin oppiminen tarkoittaa sitä, miten hyvin tiimi kykenee yhdistämään yksittäisten jäsentensä osaamista. Tiimin osaaminen ei siis ole vain yksittäisten jäsentensä summa, vaan enemmän. (Sydänmaanlakka 2007, 52)

Toiminnan jälkeen tiimin on tärkeää arvioida toimintaansa pystyäkseen parantamaan tuloksiaan. Tiimityöskentelyn arviointi voi keskittyä tavoitteiden määrittelyyn, tulosten arviointiin, työnjakokysymyksiin ja tiimin toimivuuden arviointiin. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna listaa arvioitavista asioista:

  1. jäsenet, tiimissä tarvittava osaaminen
  2. tarkoitus ja tavoitteet
  3. toimittajat ja asiakkaat
  4. toimintaedellytykset ja avaintehtävät
  5. ohjaus ja pelisäännöt
  6. onnistumisen mittarit ja kehityssuunnitelma (Sydänmaanlakka 2007, 108)

Omassa työyhteisössäni olen jo usemapana syksynä saanut olla osana tiimiä, jonka tarkoituksena oli järjestää tiimioppimisen menetelmiä hyödyntävä jakso lukion opiskelijoille (#tiimijakso). Meitä on noin seitsemän opettajan tiimi ja opetamme kaikki eri aineita, joten sitä kautta meillä on toisiamme täydentäviä taitoja. Olemme myös selvästi erilaisia persoonia, joten meistä löytyi suunnitteluun, ideointiin, tekemiseen, ym. tarvittavia tiimiläisiä.

Tiimijaksomme kestää 7 viikkoa ja käytämme joka viikko aikaa palautteeseen ja tiimin arviointiin. Meillä ei ole vielä ollut käytössämme yllä mainittua listaa opiskelijoiden kanssa, vaan keskityimme joka viikko vähän eri asiaan arvioinnissamme. Seuraavassa kuvassa on esimerkki yhden viikon arviointipohjastamme. Yhden tiimijakson toisella tiimijaksoviikolla arvioinnin kohteena oli tiimin ja tiimiläisten vahvuudet sekä mahdolliset kehityskohteet.

Palautekeskustelussa nousi esille hyviä asioita kuten: kaikki ovat aina paikalla, kukin on saanut keskittyä omiin vahvuuksiinsa, tiimihenki on loistava, nauramme paljon jne. Toisaalta löysimme myös kehitettävää: kaikki eivät aina osallistu tasapuolisesti, joskus joku yrittää päsmäröidä eikä anna muille aikaa ajatella, palaveriajat ovat liian lyhyitä.

Kaiken kaikkiaan minusta juurikin tuo palauteen merkitys korostui tiimityöskentelyssä. Moilanen (2002, 209) kirjoittaa, että oppimisen mittaaminen tai arviointi voi tuntua vähemmän tarkoituksenmukaiselta asialta liiketoimintaa harjoittavan yrityksen mielestä. Asia pitäisi kuitenkin nähdä aivan toisin. Mitä enemmän opittavaa on, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten oppiminen sujuu. Hyvä oppija tuntee ja tietää itsensä, oman työnsä ja pystyy ottamaan opiksi erilaisista asioista ja tilanteista. Tämä sama pätee siten myös tiimityöhön. Hyvä tiimi tuntee itsensä, oman työnsä ja ottaa opiksi.

Palautejärjestelmien rakentaminen on organisaatiolle erittäin tärkeä taito. Oikea-aikaisen palautteen antaminen ja saaminen voivat estää monta ongelmaa tai ainakin ne voivat mahdollistaa ongelmien nopean ratkaisun. Palaute on kaiken kasvun ja kehityksen edellytys. (Sydänmaanlakka 2007,60)