Miten tiimi oppii?

Tiimi on pieni ryhmä ihmisiä, joilla on toisiaan täydentäviä taitoja ja jotka ovat sitoutuneet yhteiseen päämäärään, yhteisiin suoritustavoitteisiin ja yhteiseen toimintamalliin. Ryhmä kokee olevansa myös yhteisvastuussa suorituksistaan. (Katzenbach ja Smith 1993)

Tässä postauksessa en lähde paneutumaan tiimien muodostamiseen tai tiimien johtamiseen, vaan keskityn ihan lyhyesti siihen, mitä lukemassani kirjallisuudessa sanotaan tiimien oppimisesta. En myöskään ota kantaa siihen, onko tiimiorganisaatio hyvä vai huono. Pidän kuitenkin omaa oppimisnäkemystäni jollain tavalla sosiokonstruktivisena ja tästä syystä näen ryhmässä oppimisessa, tiimioppimisessa, erittäin suuria mahdollisuuksia.

Tiimioppiminen on prosessi, jossa tiimi hankkii uusia tietoja, asenteita, kokemuksia ja kontakteja, jotka johtavat muutoksiin tiimin toiminnassa. Tiimin oppimiskehä voidaan esittää seuraavasti:

Tiimityöskentelyssä lähtökohtana on yhteisen ymmärryksen luominen. Peter Senge käyttää termiä ”dialogue” eli dialogi. Kaikki alkaa siis tiimin yhteisellä keskustelulla, jossa tarkoituksena on löytää tiimin yhteinen ymmärrys. Missä olemme? mihin olemme menossa? mikä on päämäärämme? mitä vahvuuksia ja mitä heikkouksia meillä on? Tiimillä pitää siis olla yhteinen ”kieli”, jolla keskustellaan. Kuten tiimimääritelmässä todetaan, tiimillä on yhteinen päämäärä. Tämän kirkastamiseksi tarvitaan keskustelua.

Tiimin oppimisen edellytyksenä siis on, että tiimillä on yhteiset tavoitteet, toimintamallit ja jaettu vastuu. Olennaista on myös tiimin hyvä ryhmähenki. Tiimin oppiminen tarkoittaa sitä, miten hyvin tiimi kykenee yhdistämään yksittäisten jäsentensä osaamista. Tiimin osaaminen ei siis ole vain yksittäisten jäsentensä summa, vaan enemmän.

Toiminnan jälkeen tiimin on tärkeää arvioida toimintaansa pystyäkseen parantamaan tuloksiaan. Tiimityöskentelyn arviointi voi keskittyä tavoitteiden määrittelyyn, tulosten arviointiin, työnjakokysymyksiin ja tiimin toimivuuden arviointiin. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna mm. seuraavaa listaa arvioitavista asioista:

1. jäsenet, tiimissä tarvittava osaaminen
2. tarkoitus ja tavoitteet
3. toimittajat ja asiakkaat
4. toimintaedellytykset ja avaintehtävät
5. ohjaus ja pelisäännöt
6. onnistumisen mittarit ja kehityssuunnitelma
Kaiken kaikkiaan minusta juurikin tuo palauteen merkitys korostuu tiimityöskentelyssä. Mitä enemmän opittavaa on, sitä enemmän pitäisi kiinnittää huomiota siihen, miten oppiminen sujuu. Hyvä oppija tuntee ja tietää itsensä, oman työnsä ja pystyy ottamaan opiksi erilaisista asioista ja tilanteista. Tämä sama pätee siten myös tiimityöhön. Hyvä tiimi tuntee itsensä, oman työnsä ja ottaa opiksi.

(Tämä teksti on osa opintoihini liittyvää esseetä)